Tähän kategoriaan kerätään Adressit.com -sivuilta adressin allekirjoittajien kommentteja. Sellaisia, joita voidaan käyttää perusteluina Pro Linnanmaan agendalle

Nro 247
Vuosikymmenten myönteinen kehitys ei saa katketa monumentaaliseen kampuksen siirtoon 26.06.2020
Nro 231
Perusteet siirrolle ovat humpuukia. Kun yliopisto siirtyi 70-luvulla Linnanmaalle, ei menetetty mitään sellaisia etuja, joita nyt väitetään takaisin kantakaupunkiin siirron tuovan. Se, että yliopiston kiinteistöomistuksen järjestely oli epäonnistunut, voidaan korjata järjestelemällä kiinteistöomistus uudelleen. 26.06.2020
Nro 192
Täysin järjetön hanke. 26.06.2020
Nro 169
Oulun yliopisto on rakennettu kansallisesti kerätyllä veronmaksajien pääomalla, jonka takaisinmaksuaika on vielä kesken. Kerskarakentamiseen ei yhteiskunnalla ole nyt varaa. Yliopiston ja koko kampuksen, OAMK mukaan lukien, vetovoima on opetuksesta, tutkimustoiminnasta sekä innovaatio-osaamisesta saatu lisäpääoma. Todellinen korkeakoulun vetovoimaisuuden kriteeri on jotakin muuta kuin opikelijoiden tuoma pöhina kaupungin keskustaan. Toivoisin Oulun kaupungin päättäjiltä realismia päätöksenteossa – myös monitoimiareenan suhteen. 26.06.2020
Nro 151
Linnanmaa ei sinänsä ole erityinen sijaintina, toimiva kampus vain sattuu olemaan siellä. Jos muutetaan, niin miksi Oulun keskustaan eikä suoraa Otaniemeen tai Lausanneen? Oulun yliopiston olemassaolon oikeutus syntyy maailman parhaasta tieteestä, johon (ihmisiin ja tutkimuslaiteinfraan) pitää investoida seinien, baarien, junalaitureiden ja turistiattraktioiden sijaan. Kaupunki ja maakunta voivat tukea näitä tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä wau-tekijöitä aktiivisella brändinrakennuksella, tieteen popularisoinnilla, OSAO:n, lukionverkon ja museo- ja tiedekeskus Luupin kytkemisellä tähän ja Oulu Raksilan kaavaan liittyen esim. kongressikeskuksella. 26.06.2020
Nro 66
Tälle koko ajatukselle tarvii huomattavasti paremmat perusteet kuin tällä hetkellä. Taloudellisesti tässä hommassa ei ole mitään järkeä. 26.06.2020
Nro 48
Yliopiston siirron peruminen tässä vaiheessa olisi järkevää, jotta olemassa olevat voimavarat voidaan siirtää yliopiston opetuksen ja tieteellisen työn nostamiseen.
Yliopisto on kasvanut ja kehittynyt yhdessä kaupungin, sairaanhoitopiirin, Technopoliksen, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa sekä Linnamaalla että Kontinkankaalla. Tuloksena syntyi maailmanlaajuisestikin huomiota herättänyt tutkimus- ja innovaatiokeskittymä – jollaisena se tulee säilyttää, ylläpitää sekä kehittää. Miksi se nyt on niin eriytynyt? Laatuun pitää panostaa – ei seiniin ja tonttiin keskustassa.
Uudet tilat rautatien lähellä eivät synnytä huippututkimusta. Huippuopetuksen ja korkeatasoisen tieteen tekevät asiasta innostuneet ja motivoituneet yksilöt, johtaminen ja osallistaminen. Yliopiston tehtävä on tehdä tiedepolitiikkaa – ei kaupunkipolitiikkaa.		 26.06.2020
Nro 37
Yliopiston tarkoitus on kouluttaa ja tutkia. Jos johto luulee tarkoituksen olevan palatsien rakentaminen, niin halvemmalla päästään vaihtamalla johto. Rehtorin kannattaisi nyt fokusoitua uudelleen, historiankirjoihin pääsee muutenkin kuin möhlimällä täysin. 26.06.2020
Nro 7
Oulun yliopisto on Linnanmaalla, jossa se muodostaa tieteellisen kokonaisuuden eri toimijoiden kanssa, jollaista ei Suomesta löydy. Raksilan (keskusta) kampus toimisi vain Oulun yliopiston näyteikkunana, joka ei tuo minkäänlaista tieteellistä lisäarvoa Oulun yliopistolle, vaan me oululaiset veronmaksajat joudumme sen maksajiksi. Näen, että Oulun kaupungilla on paljon tärkeämpiä kehitys- ja rahoituskohteita, kuin Oulun yliopiston pilvilinnojen rakentamiseen panostaminen. 26.06.2020
Nro 5
Oulun yliopiston perustaminen oli Pohjois-Suomen yhteen sitonut ponnistus. Nykyisen päärakennuksen edessä olevan Kerttu Saalastin patsaan nimi on syystä ”Vastatuuleen”. Oulun yliopisto saatiin Ouluun valtavan työn tuloksena. Oulun korkeakouluseura, nykyinen yliopistoseura, ajoi asiaa vuodesta 1919.

Ensimmäisessä lukuvuoden avajaispuheessaan 1959 rehtori Pentti Kaitera totesi, että epäilyksiä Oulun yliopiston perustamisen suhteen on esitetty siksi, että näin kauas pohjoiseen ei saada päteviä opettajavoimia eikä riittävästi oppilaita.
Ennen päätöstä Oulun yliopistosta, eteläsuomalaisia piti vakuuttaa eri tavoin siitä, että Oulu on tosissaan yliopistoasiassa. Oulun Korkeakouluseura tilasi Alvar Aallolta Koskikeskus-suunnitelman 1950-luvun puolivälissä. Käydyssä perusteellisessa keskustelussa yliopiston sijainnista todettiin, että yliopisto ei sovi Koskikeskukseen. Ainolan puisto haluttiin varata kaikkien oululaisten virkistysalueeksi. Pitkän harkinnan ja väännön jälkeen päätettiin sijoittaa yliopisto Linnamaalle.

Oulun yliopiston argumenteissa asiaa on tarkasteltu tilastrategisena kysymyksenä. Linnanmaan kampuksen vanhat osat ovat 50 vuotta ja uusimmat osat, kuten päärakennus, ovat 20 vuotta vanhoja. Nykyiset tilat eivät häviä minnekään, jos uudet rakennetaan.

Oulun yliopiston rakentamisen lähtökohtana on ollut kehyssuunnitelmasta lähtevä kaavoituksellinen idea, ei yksittäinen rakennus. Suunnitelmaa on viiden vuosikymmenen kuluessa kehitetty johdonmukaisesti alkuperäisistä lähtökohdista sekä yliopisto-opetuksen käsin. Pitkä prosessi näkyykin yliopiston rakennusvaiheiden arkkitehtuurissa.
Edelleen pätee, mitä rehtori Kaitera 1959 sanoi: ”Oulun yliopiston perustaminen on siitä tärkeä osoitus, jolloin Pohjois-Suomi ei enää ole kohtalo, jota on paettava, vaan kutsumus, joka antaa ei vain paikallisia tai kansallisia vaan yleismaailmallisia ja yli vuosisatojen ulottuvia elämäntehtäviä.

 26.06.2020