Pro Linnanmaa -liikkeen argumentit

Linnanmaan tiedepuiston, Oulun Piilaakson, merkitys Oulun seudun vetovoimaisuudelle on suuri. Kokonaisuus on erinomainen ympäristö tehokkaalle, toimivalle ja yhteisölliselle opiskelulle sekä tietointensiiviselle yritystoiminnalle, ja se on ollut menestyksekäs konsepti yritysten houkuttelemiseen ja pitämiseen Oulussa. Muodostuneen kokonaisuuden romuttaminen olisi historiallinen virhe, jonka kielteiset vaikutukset olisivat pitkäaikaiset ja korvaamattomat.

Seuraavassa on argumenttimme Oulun yliopiston keskustakampushanketta vastaan.

1. Yliopistokampuksen sijainti Raksilassa ei lisää yliopiston eikä kaupungin vetovoimaa

Yliopiston muuttoa Raksilaan on perusteltu tavoitteella varmistaa opiskelijoiden hakijamäärä Oulun yliopistoon siinä tilanteessa, jossa Suomessa tarjolla olevat opiskelupaikat ylittäisivät hakijoiden määrän. Opiskelijoiden perustellaan olevan keskustan liepeillä toimivasta yliopistosta merkittävästi kiinnostuneempia kuin jos yliopisto toimisi Linnanmaalla.

Tulevaisuuden vetovoimatekijöistä voidaan tässä maailmantilanteessa esittää vain epämääräisiä arvioita. Tämänhetkisen akateemisen tutkimuksen mukaan opiskelijat valitsevat opiskelupaikkansa seuraavien kriteerien perusteella:

1. Koulutus- / opiskeluala
2. Lähin yliopisto kotiin nähden
3. Yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen taso
4. Yliopiston maine

Yliopiston sijainnilla kaupungin sisällä ei ole tutkitusti havaittavaa merkitystä. Useimmille etelän nuorille on muutto pohjoiseen, Ouluun, hyvin vaikea asia. Jos opiskelupaikoista olisi Suomessa ylitarjontaa, olisi hyvin haastavaa saada etelästä – pääkaupungista, Tampereelta ja Turusta – opiskelijoita Ouluun millään perusteella. Ulkomaalaisille opiskelijoille merkitsevät tutkimusten mukaan kaikkein eniten yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen taso ja sen maine. Näiden tekijöiden merkitys on kasvamassa myös kotimaisille opiskelijoille.

Yksi käytännön kokemus tilojen sijainnin merkityksestä on nähty Oulun yliopistoon liittyen. Vuonna 2015 Oulun yliopiston arkkitehtiosasto muutti vuosien keskustelun jälkeen keskikaupungin historiallisista kivi- ja puurakennuksistaan Linnanmaalle. Osaston professorit pelottelivat äänekkäästi, että osasto ei saa muuton jälkeen hakijoita aikaisempaan tapaan. Miten kävi? Hakijoiden määrä kasvoi muuton jälkeen. Kalevan artikkelien perusteella arkkitehtiosastolaiset ovat olleet Linnanmaan tiloihinsa tyytyväisiä.

Valtakunnallisesti vastaavat innovaatiokeskittymät sijaitsevat Espoon Otaniemessä ja Tampereen Hervannassa. Otaniemessä korkeakouluna on Aalto-yliopisto, joka muodostui kymmenen vuotta sitten, kun Helsingin Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. Kauppakorkea ja Taideteollinen siirtyivät Helsingin keskustasta 10 kilometrin päähän Otaniemeen. Tampereen Hervanta on toinen merkittävä suomalainen innovaatioympäristö, ja se sijaitsee 8,5 kilometriä kaupungin keskustasta. Molemmissa on merkittävän kokoiset yritysyhteisöt kävelymatkan etäisyydellä korkeakouluista.

Yliopiston siirto Raksilaan kilometrin päähän ydinkeskustasta väitetään parantavan keskustan vetovoimaa. Opiskelijoiden vaikutuksia keskustaan vähentää se, että niukan budjetin opiskelijat ruokailevat omissa ruokaloissaan. Kivijalkaliikkeiden sijasta he tekevät ostokset netissä. Lisäksi opiskelijat ovat poissa yliopistolta touko–syyskuun välisen ajan.

2. Muuton myötä opiskelijoiden ja työntekijöiden asumiskustannukset kasvavat, mistä aiheutuu yhteiskunnallista eriarvoistumista ja asuntomarkkinoiden polarisaatiota

Lukuisat opiskelijat ja yliopiston työntekijät arvostavat Linnanmaan lähialueiden luonnonläheisyyttä ja edullisuutta asuinympäristönä. Nämä sidosryhmät saavat tarvitsemansa asumisneliöt paljon edullisemmin pohjoisen Oulun suunnalta kuin keskustan liepeiltä. Yksityiset itselleen alueelta koteja ostaneet ihmiset eivät ole voineet osata varautua yliopiston strategioiden muuttumisen aiheuttamiin arvonalennuksiin. Opiskelijoiden ja henkilökunnan asumiskustannukset kasvaisivat merkittävästi keskustaan muuton seurauksena, joten hanke kasvattaa yhteiskunnallista eriarvoistumista ja asuntomarkkinoiden polarisaatiota.

Yhteiskuntavastuuseen kuuluu ottaa huomioon päätösten vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja omaan henkilöstöön. Jos Linnanmaalta siirretään 3 500 henkilön ja liki 20 000 opiskelijan työyhteisö keskustan liepeille, ovat seudulliset vaikutukset suuret. Negatiiviset vaikutukset tapahtuisivat laajalti Oulujoen pohjoispuolella kymmenien kilometrien säteellä. Menettävän alueen menetyksien kompensointi on käytännössä mahdotonta.

3. Yliopiston hanke viivästyttää ja näivettää sekä Oulun keskustan että Pohjois-Oulun kehitystä

Oulun seudun kehittäminen on laajempi asia kuin ainoastaan kaupungin keskustan kehitysprojekti. Oulun kaupungin tulee ottaa päätöksissään huomioon kaikki vaikutukset, joita kaupunkiseudulle muodostuisi Linnanmaan innovaatioympäristön alasajosta. Jos kaupunki päättäisi ensimmäisenä eurooppalaisena korkeakoulukaupunkina tuhota toimivan Piilaaksonsa, Linnanmaan, tulisi sen perustua faktoihin ja rehellisiin vaikutusarviointeihin.

Oulun Piilaaksossa ovat kävelymatkan päässä toisistaan monialainen yliopisto, VTT ja teknologiakylän yli 200 yritystä. Teknologiakylä on 6 000 työntekijän yhteisönä Suomen suurimpia huipputekniikan yrityskeskittymiä. Opiskelijoiden yhteistyö ”kivenheiton päässä” sijaitsevien yritysten kanssa on Kaliforniasta lähteneen piilaakso-konseptin ominaispiirre. Innovaatioyritykset tarvitsevat menestyäkseen yliopiston kaikkien tiedekuntien osaamista. Linnanmaalla tutkimuksen ja koulutuksen tulokset siirtyvät yritysten kautta uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, joilla lisätään koko pohjoisen elinvoimaisuutta.

Kokonaisuutena keskustakampushanke on yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan puolen miljardin euron investointi. On perusteltua edellyttää laadukasta ja huolellista valmistelua kaupungilta. Kaupungin päättäjien on syytä käydä syvälliset keskustelut Linnanmaan innovaatioyhteisön kaikkien toimijoiden (Luke, SYK, SYKE, Technopolis, VTT, asukkaat jne.) kanssa täydellisen tilannekuvan muodostamiseksi.

Niin sanottu Oulun ihme syntyi seudun tiiviin tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan yhteistyön pohjalta. Se pohjautui high tech -osaamiseen, jonka perustan olivat luoneet seudun koulutus- ja tutkimuslaitokset. Oulun ihmeen toteuttivat yrityksissä työskennelleet lahjakkaat, ahkerat ja pääosin pohjoisesta lähtöisin olleet ihmiset. Huipputekniikan yritysten vaikutukset Oulun seudun työllisyyteen ja verotuloihin ovat olleet huimia. Linnanmaan innovaatiokeskittymä on nykyisin kansainvälisesti tunnettu brändi, jolla on huomattava kaupungin vetovoimaa ja imagoa vahvistava merkitys.

4. Raksilan kauppakeskuksen valmiin suunnitelman toteuttamista ei ole perusteltua pysäyttää vuosikausiksi

Keskustarakentamisessa syntyy vähemmänkin kiistellyissä rakennushankkeissa merkittäviä viiveitä prosessiin kohdistuvien valitusten takia. Raksilan kauppakeskuksen juuri valmistunutta kaavaa kehitettiin kahdeksan vuotta. Uusi kaava alueelle tuskin tulisi lainvoimaiseksi tätä nopeammin, jos kaavaprosessiin lisätään yliopiston tilakysymys. Raksilan kauppakeskuksen uudistaminen siirtyisi kauas tulevaisuuteen, kun taas ilman yliopiston hanketta se alkaisi jo ensi vuonna.

5. Linnanmaalle on tehty mittavia investointeja, kuten kalliita laboratoriotiloja, ja päätetty uudesta uimahallista, minkä lisäksi alueen uudessa kaavarungossa on varauduttu raitiotieyhteyteen

Yhteiskunnan investointeja on vuosikymmenien kuluessa tehty runsaasti sekä Linnanmaan taloihin että laboratorioihin. Viimeisimpiä investointeja ovat liittymäyhteys Pohjantieltä yliopistolle, joka valmistui viime syksynä, ja Alakyläntien muuttaminen nelikaistaiseksi. Pyörätieyhteyksiä on kehitetty runsaasti alueelle useina vuosina. Oamk:n muuton myötä toteutetaan tänä vuonna mittava linja-autoliikenteen infraprojekti Linnanmaan kampukselle. Investointien myötä Linnanmaan liikenneinfra ja saavutettavuus ovat historiallisen hyvät. Opiskelija-asumisen sijoittajiksi on saatu monia yksityisiä ja institutionaalisia toimijoita.

Linnanmaan kampusalue on erinomainen kokonaisuus monien vuosikymmenten osapuolten miljardiluokan investointien tuloksena. Viimeisimpiä kehityksiä on yliopistonkin vahvana tahtotilana kaksi vuotta sitten päätetty Oamk:n muutto, joka toteutuu tänä vuonna. Oamk:lle on saneerattu 23 000 m² tilaa aiemmista yliopiston tiloista, joista käyttäjä on tehnyt 20 vuoden sopimuksen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) kanssa. Muuttoa varten tehty tilojen peruskorjaus maksoi 30 miljoonaa euroa.

6. Ympäristön hiilijalanjälki kasvaa merkittävästi uudisrakentamisen seurauksena jo olevien tilojen hyödyntämiseen verrattuna

Yliopiston tilojen muihin korkeakouluihin verrattuna korkeampi laskennallinen hiilijalanjälki Linnanmaalla johtuu Toppilan voimalaitoksen käyttämästä polttoaineesta, turpeesta. Sama ongelma koskee kaikkia kaukolämmön piirissä olevia tiloja Oulussa. Tilanne muuttuu voimalan pääpolttoaineen vaihtuessa. Kaupungin pohjoinen sijainti kasvattaa lämpöenergian tarvetta eteläiseen Suomeen verrattuna, mutta Linnanmaan tekninen energiatehokkuus on hyvä.

Rakennusalan asiantuntijoiden mukaan olemassa olevien tilojen korjaus kasvattaa puolta vähemmän kiinteistöjen hiilijalanjälkeä uudisrakentamiseen verrattuna. Yliopiston Linnanmaan tilojen hiilijalanjälki on keskitasoa, kun otetaan huomioon Oulun käyttämän turpeen ja pohjoisen sijainnin vaikutukset ominaispäästöihin. Uusien tilojen rakentaminen on yhteiskuntavastuun kannalta täysin käsittämätöntä. Linnanmaan tilat eivät katoa, ja yliopiston aiheuttama hiilijalanjälki kasvaisi huomattavasti uusien tilojen rakentamisella.

7. Muuton myötä Linnanmaan yliopistokäyttöön suunnitelluille rakennuksille on vaikea saada uusia käyttäjiä

Linnanmaan yliopistorakennus on valtakunnallisessakin kiinteistömarkkinassa erittäin suuri yksittäinen kokonaisuus. Se on suunniteltu yliopistokäyttöön, mistä syystä sen muu käyttö ei ole kustannustehokasta. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu muun muassa erilaisia suuria luentosaleja ja muita opetustiloja, ainutlaatuinen Saalastinsali, suurten opiskelijamäärien siirtymistä palvelevia käytäviä, laboratorioita ja muita erikoistiloja sekä ravintoloita ja näiden keittiöitä. Tiloista arviolta 15–20 % voisi pienin muutoksin saada muutettua muuhun käyttöön; loput 80–85 % vaatisivat merkittäviä muutostöitä, joiden kustannuksia ei saisi perittyä vuokralaisilta, sillä vuokratason määrää markkinatilanne. Tälläkin hetkellä Linnanmaan kampuksella on 8 000 neliömetriä vailla vuokralaista, vaikka lähtökohtaisesti yliopiston sijainti samassa rakennuksessa nostaa kohteen kiinnostavuutta vuokramarkkinassa.

Jos yliopisto muuttaisi pois Linnanmaalta, kokonaisuuden arvo alenisi noin 100–150 miljoonaa euroa. Helsingin ulkopuoliset yliopistokampukset omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n suurin omistaja on Suomen valtio. Täten kustannus lankeaisi viime kädessä suomalaiselle yhteiskunnalle. Lisäksi menetettäisiin osittain alueen infrastruktuuriin vuosikymmenten aikana panostetut pääomat.

8. Yliopiston tila- ja pysäköintikustannukset kasvavat merkittävästi Raksilassa Linnanmaahan verrattuna

Yliopiston keskustasuunnitelmien kiinteistötaloudellinen analyysi on tarkoitushakuinen. Kiinteistöalan asiantuntijat arvioivat keskustaan rakennettavien neliöiden maksavan vähintään 1,5-kertaisesti Linnanmaahan nähden. Ero muodostuu keskustoihin liittyvistä syistä: kalliimmista rakennusoikeuksista, pysäköinnin monikymmenkertaisesta hinnasta paikkaa kohden ja wau-arkkitehtuurin aiheuttamista lisäkuluista.

Vertailukelpoiset tilakustannukset ovat Linnanmaalla monesta syystä edullisemmat kuin esimerkiksi keskikaupungilla. Uusien tilojen toteutusprosessit ovat testatusti sujuvammat kuin tiiviisti rakennetuilla alueilla. Yliopiston sijaintivaihtoehtoja arvioitaessa on syytä tunnistaa Linnanmaan monet merkittävät edut ja ainutlaatuiset kehitysmahdollisuudet. Linnanmaalla yliopisto voi uudistua kustannustehokkaasti ja orgaanisesti perustoiminnan häiriintymättä.

Peruskorjaamatonta, alkuperäiskuntoista tilaa on jäljellä noin 20 000 m². Käynnissä olevat kunnossapitohankkeet ja Oamk:n tiloihin tehtävät peruskorjaukset huomioiden on SYK reilun viiden vuoden aikana korjannut tiloja uutta vastaavaan kuntoon lähes puolet koko kampuksen päärakennusmassan pinta-alasta. Linnanmaan tilojen tasearvo on noin 200 miljoonaa euroa. Kaavoitettua maata on alueella joustavasti ja edullisesti käytettävissä opiskelija-asumiseen sekä tutkimuslaitos- ja yritystoimintaan.

Yliopiston laskelmissa on tonttikustannus laitettu nollaksi, mikä on täysin epärealistista. Linnanmaan tulevat kustannukset ja niistä johdetut vuokra-arviot on tehty ilman SYK:ltä pyydettyä tarjousta. Yliopistokäytön loppumisen seurauksena olisi Linnanmaalle 100–150 miljoonan euron arvonmenetys, joka on suora lisäkustannus SYK:n omistajille (= omistajina oleville yliopistoille ja valtion kautta veronmaksajille) siitä, että yliopisto muuttaisi keskustaan.

Kaupungin sidosryhmiä on peloteltu, että jos yliopisto ei pääse sijoittumaan keskustaan, Oulu menettää yliopistonsa. Tosiasiassa keskustan kalliimmat tilat saattavat johtaa yliopiston kehityksen negatiiviseen kierteeseen. Keskustaratkaisu johtaisi yliopiston kiinteiden kulujen kasvuun. Sitä seuraisi tarve alentaa kuluja vähentämällä resursseja tutkimuksesta ja koulutuksesta. Näin syntyisi kierre, joka johtaisi Oulun yliopiston kutistumiseen ja itsenäisyyden menettämiseen.

9. Yliopiston muuttoprosessi ja monikampustoiminta synnyttävät vaikeita käytännön ongelmia ja haasteita, joita on vaikea edes ennakoida

Julkisuuteen on kerrottu Raksilaan tehtävän hankesuunnitelman olevan 30 000 neliömetrin suuruinen. Seuraava muuttovaihe toteutetaan yliopiston kertoman mukaan myöhemmin ”silloisen yliopiston hallituksen päätöksin”. Yliopiston toiminta olisi hankkeen myötä hajautettuna vuosikymmeniä keskustan ja Linnanmaan välillä. Pitkä siirtymävaihe aiheuttaisi merkittävää haittaa opiskelijoille ja heikentäisi opiskelijakokemuksia. Monen kampuksen aikana Linnanmaasta muodostuisi B-luokan toimipiste, mikä heikentäisi huomattavasti yliopiston vetovoimaisuutta.

Ensimmäisen vaiheen siirtopäätös ilman täyttä varmuutta toisen vaiheen toteutettavuudesta olisi suurta uhkapeliä yliopiston tulevaisuudella. Saattaa käydä siten, että Raksilan rakentamismahdollisuudet ovat poistuneet pitkän siirtymävaiheen aikana. Toisen vaiheen onnistuessakin tonttikustannukset nousisivat merkittävästi, koska pakkotilanteeseen itsensä ajanut maanostaja on oivallinen rahastuskohde ulkopuoliselle maanomistajille.

10. Yliopiston perustehtäviin ei lain mukaan kuulu keskustan elävöittäminen

Yliopiston strategia sijaintiensa suhteen on ollut hyvin ailahtelevaa. Vasta kaksi vuotta sitten yliopisto halusi hyvin vahvasti Oamk:n muuttavan Linnanmaalle. Myöskään Raksilaan muuttamisen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista Oulun seudulle ei ole yliopiston puolelta ilmennyt vakavaa pohdintaa. Yliopistolain mukaan yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Vaikutukset Linnanmaan Piilaakson yritysyhteisöön on kuitattu liki 50 vuoden kuluessa kehitetyn kokonaisuuden merkitystä vähättelevillä kommenteilla.

Järkeviä tavoiteltavia wau-asioita olisivat Oulun seudun yritysten mielestä hankkeet, joissa muodostettaisiin uusia ”Harvard-tason” tutkimus- ja koulutusryhmiä yliopiston tulevaisuuden kasvualoille. Yksi sellainen professuuri maksaisi suuruusluokaltaan miljoona euroa vuodessa. Näin toimien yliopiston osaaminen ja taso kehittyisivät todellisesti ja yliopistoon hakeuduttaisiin sen laadun takia niin kotimaasta kuin ulkomailta. Tällaiset suurelta tuntuvat summat ovat vähäisiä verrattuna keskustakampushankkeen puolen miljardin kokonaiskustannuksiin. Esimerkiksi Raahen tietokonealan oppilaitokseen tultiin aikoinaan Helsingistä saakka atk-oppiin, kun laitos tiedettiin alansa parhaaksi Suomessa.

11. Linnanmaan kampus mahdollistaa monitieteellisen opiskelun, koska lääketiedettä lukuun ottamatta kaikki opetus on Linnanmaalla

Linnanmaan kampus mahdollistaa monitieteellisen opiskelun, koska lääketiedettä lukuun ottamatta kaikki opetus on Linnanmaalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi saman päivän aikana olla kätevästi eri tiedekuntien järjestämillä luennoilla ja harjoituksissa. Linnanmaalla Oulun yliopistolla on käytössään 113 000 neliötä, kun taas Raksilan kampuksen ensimmäisen vaiheen suuruus on 30 000 neliötä. Raksilan kampus tarkoittaisi, että opiskelija voisi joutua liikkumaan Raksilan ja Linnanmaan välillä kesken päivän. Luentojen välillä on yleensä 15–30 minuutin tauot, mikä ei riitä siirtymiseen Linnanmaalta Raksilaan tai toisinpäin. Käytännössä Raksilan kampus vähentäisi poikkitieteellistä opiskelua, ja siirtyminen kahden kampuksen välillä olisi haitallista ilmaston kannalta.

12. Linnanmaan kampus on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö

Katso Museoviraston sivu Linnanmaan kampuksesta.

Pro Linnanmaa -liike