Pro Linnanmaan jäsenkirje (28.2.2020)
Arvoisa Pro Linnanmaa -adressin allekirjoittaja,
Vaalit ovat tulossa
Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2021. Ennakkoäänestys on mahdollista 7. – 13.4.2021. On meidän kaikkien etu selvittää ennen vaaleja, mikä on ehdokkaiden näkemys yliopiston siirtosuunnitelmiin. Olkaa aktiivisia ja kysykää ehdokkaiden kantaa asiaan.
Oulun yliopiston antaman selvityksen määräaika on 31.3.2021
Ennen vaaleja Oulun yliopiston on annettava selvitys keskustakampuksen hankesuunnitelmasta. Oulun kaupunginhallitus hyväksyi 26.10.2020 Oulun yliopiston, Arinan ja Keskon yhteisen suunnitteluvarauksen Raksilan market-alueelle. Päätöksessä kaupunginhallitus edellytti, että Oulun yliopiston hallituksen päättämän keskustakampuksen hankesuunnitelman tulee tuottaa 31.3.2021 mennessä riittävät tiedot siirtyvistä toiminnoista niiden vaatimine logistiikkatarpeineen ja se tulee yhteensovittaa kaupan vastaavien tilallisten ja toiminnallisten ratkaisujen kanssa.
Kaupunki antaa selvityksen valtuustolle 26.4.2021
Kaupunginvaltuusto päätti puolestaan kokouksessa 9.11.2020, että valtuustolle on 26.4.2021 kokousta varten tuotava tiedoksi perusteellinen selvitys hankkeen kaupungille aiheuttamista kustannuksista sekä kokonaisvaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, opiskelija-asumiseen ja liikenteeseen. Valtuusto joutui vaatimaan asian käsittelyä itselleen kuntalain nojalla. Kaupunginhallitus ei pitänyt valtuustokäsittelyä tarpeellisena.
Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa kesäkuussa 2021
Nykyinen istuva Oulun kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa siis vaalien jälkeen, ja vanhassa kokoonpanossa. Uudet valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2021. On tärkeää käydä keskusteluja vaalien jälkeen myös nykyisten valtuutettujen kuten myös uusien valtuutettujen kanssa.
Kansanedustajat eivät kannata keskustakampusta
Yle Oulu kysyi Oulun vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö Oulun yliopiston keskustakampuksen sijaita ydinkeskustassa? He saivat 11 vastausta, joista 7 vastusti, kaksi kannatti ja kaksi ei halunnut ottaa kantaa.
Lisää aiheesta:
https://www.facebook.com/prolinnanmaa/posts/241700724274273
Yliopiston tilaamat laskelmat ovat pielessä (Yle, 8.10.2020)
“Noin puolet yliopiston Linnanmaan tiloista on peruskorjattu hiljattain, ja niiden käyttöiän lasketaan olevan jopa 40 vuotta. Yliopiston tilaamissa laskelmissa Linnanmaa-vaihtoehdossa kuitenkin korjattaisiin myös priimakunnossa olevia tiloja.”
Keskustakampushankkeen taloudelliset perustelut pohjautuvat näihin laskelmiin. Oulun yliopisto ei ole kommentoinut Ylen paljastusta ollenkaan.
https://yle.fi/uutiset/3-11580095
Tuore tutkimus puoltaa korjausta (Yle, 4.12.2020)
”VTT:n ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet osana ympäristöministeriön Purkaa vai korjata -hanketta kouluratkaisujen taloudellisuutta ja niiden aiheuttamia hiilipäästöjä. Tutkimusraportti julkaistaan ensi vuonna, mutta päällimmäiset johtopäätökset ovat selvillä.”
”Koulurakennuksen hiilipäästöt ja kustannukset 50 vuoden elinkaaren aikana jäävät korjaamalla pienemmiksi verrattuna uuden rakentamiseen.”
Oulun yliopisto on useaan otteeseen perustellut keskustakampushanketta ilmastohyödyillä ja levittänyt Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hiilijalanjälkivertailuun pohjautuvaa väitettä siitä, että Oulun yliopiston hiilijalanjälki on suurin kaikista Helsingin ulkopuolisista yliopistoista.
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hiilijalanjälkivertailussa verrattiin eri yliopistojen kokonaispäästöjä ilman, että niitä oli suhteutettu kampusten pinta-aloihin ja Oulun keskimääräistä huomattavasti korkeampaan kaukolämmön ominaispäästökertoimeen. Oulun ominaispäästökerroin on 218 kg CO2 / MWh, kun taas Suomen keskiarvo on 154 kg CO2 / MWh. Turpeen käyttö nostaa Oulun päästökertoimen keskiarvoa korkeammaksi. Vertailussa ei myöskään huomioitu Oulun maantieteellisen sijainnin vaikutusta lämpöenergian tarpeeseen.
https://yle.fi/uutiset/3-11673036
OYY vastustaa kolmen kampuksen mallia (10.12.2020)
”OYY vastustaa kolmen yliopistokampuksen mallia, jossa opiskelijat joutuvat jatkuvasti kulkemaan eri kampusten välillä ja kohtaaminen yli tieteenalojen hankaloituu merkittävästi.”
https://www.oulunylioppilaslehti.fi/oyy-otti-kantaa-keskustakampukseen-vastustaa-nykyista-mallia/
Pääluottamusmies pelkää, että Oulun yliopiston muuttoaikeet johtavat leikkauksiin (19.09.2020, Kaleva)
Pääluottamusmiehen kommentteja:
- Henkilöstöllä on pelko siitä, että onko minulla tulevaisuudessa työpaikkaa. Puhutaan, että se on kustannusneutraali, mutta se ei ole meitä vakuuttanut.
- Meillä on peruskorjatut tilat ja ollaan vaatimassa uutta.
- Meitä aliarvioidaan. Aika pienellä valmistelulla on lähdetty tekemään.
- Raskaita tieteitä opiskelevat kuljeskelisivat edestakaisin. Laitekantaa ei missään nimessä voisi siirtää kerrostaloihin.
- Tässä haetaan yhteistä etua. Tuloksenteko ei parane sillä tavalla, että siellä täällä ja reissataan.
- Meillä on synergia: yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT, teknologiakylä, sektoritutkimuslaitokset. Miksi tämä ei ole enää hyvä?
”Pääluottamusmies Raimo Tervola edustaa noin 400:aa henkilöä niin toimistoissa, laboratorioissa kuin tietohallinnossakin. Nämä kuuluvat lähinnä Pron ja JHL:n piiriin.”
https://www.kaleva.fi/paaluottamusmies-pelkaa-etta-oulun-yliopiston-muut/2896860
Yliopistokampuksen sijainti Raksilassa ei lisää yliopiston eikä kaupungin vetovoimaa
Yliopiston muuttoa Raksilaan on perusteltu tavoitteella varmistaa opiskelijoiden hakijamäärä Oulun yliopistoon siinä tilanteessa, jossa Suomessa tarjolla olevat opiskelupaikat ylittäisivät hakijoiden määrän. Opiskelijoiden perustellaan olevan keskustan liepeillä toimivasta yliopistosta merkittävästi kiinnostuneempia kuin jos yliopisto toimisi Linnanmaalla.
Tulevaisuuden vetovoimatekijöistä voidaan tässä maailmantilanteessa esittää vain epämääräisiä arvioita. Tämänhetkisen akateemisen tutkimuksen mukaan opiskelijat valitsevat opiskelupaikkansa seuraavien kriteerien perusteella:
- Koulutus- / opiskeluala
- Lähin yliopisto kotiin nähden
- Yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen taso
- Yliopiston maine
Yliopiston sijainnilla kaupungin sisällä ei ole tutkitusti havaittavaa merkitystä. Useimmille etelän nuorille on muutto pohjoiseen, Ouluun, hyvin vaikea asia. Jos opiskelupaikoista olisi Suomessa ylitarjontaa, olisi hyvin haastavaa saada etelästä – pääkaupungista, Tampereelta ja Turusta – opiskelijoita Ouluun millään perusteella. Ulkomaalaisille opiskelijoille merkitsevät tutkimusten mukaan kaikkein eniten yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen taso ja sen maine. Näiden tekijöiden merkitys on kasvamassa myös kotimaisille opiskelijoille.
Yksi käytännön kokemus tilojen sijainnin merkityksestä on nähty Oulun yliopistoon liittyen. Vuonna 2015 Oulun yliopiston arkkitehtiosasto muutti vuosien keskustelun jälkeen keskikaupungin historiallisista kivi- ja puurakennuksistaan Linnanmaalle. Osaston professorit pelottelivat äänekkäästi, että osasto ei saa muuton jälkeen hakijoita aikaisempaan tapaan. Miten kävi? Hakijoiden määrä kasvoi muuton jälkeen. Kalevan artikkelien perusteella arkkitehtiosastolaiset ovat olleet Linnanmaan tiloihinsa tyytyväisiä.
Valtakunnallisesti vastaavat innovaatiokeskittymät sijaitsevat Espoon Otaniemessä ja Tampereen Hervannassa. Otaniemessä korkeakouluna on Aalto-yliopisto, joka muodostui kymmenen vuotta sitten, kun Helsingin Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. Kauppakorkea ja Taideteollinen siirtyivät Helsingin keskustasta 10 kilometrin päähän Otaniemeen. Tampereen Hervanta on toinen merkittävä suomalainen innovaatioympäristö, ja se sijaitsee 8,5 kilometriä kaupungin keskustasta. Molemmissa on merkittävän kokoiset yritysyhteisöt kävelymatkan etäisyydellä korkeakouluista.
Yliopiston siirto Raksilaan kilometrin päähän ydinkeskustasta väitetään parantavan keskustan vetovoimaa. Opiskelijoiden vaikutuksia keskustaan vähentää se, että niukan budjetin opiskelijat ruokailevat omissa ruokaloissaan. Kivijalkaliikkeiden sijasta he tekevät ostokset netissä. Lisäksi opiskelijat ovat poissa yliopistolta touko–syyskuun välisen ajan.
Kannattaa myös lukea dosentti Pekka Kessin erinomainen kirjoitus samasta aiheesta.
https://www.kaleva.fi/yliopiston-vetovoima-on-monen-tekijan-summa/2775278
Yliopiston muutto maksaisi maltaita – vaikuttavuusarviot tarpeen ennen päätöksiä (8.10.2020)
Kiinteistöalan ammattilainen Pertti Huuskonen on laskeskellut kaupungille aiheutuvia kuluja ja menetettyjä tuloja Kalevassa julkaistussa kolumnissaan. Kukaan ei ole kirjoittanut vastinetta Huuskosen kirjoitukseen.
Tässä poimintoja kolumnista:
”Raksilan marketalueeseen yli kahdeksan vuotta tehty asemakaava oli valmistumassa. Uudisrakentaminen olisi alkanut ensi vuonna. Lähes hyväksyttyyn kaavaan on varattu markettien lisäksi 20 000 kerrosalaneliömetriä asumiseen. Asuntokäytön rakennusoikeuden arvo Raksilassa on 500-550 euroa kerrosalaneliömetriltä. Yliopistokäyttöön kaavoitetun tontin arvo on 90-180 euroa/kerrosalaneliömetri, mikä on huomattavasti vähemmän kuin asuntokäyttöön kaavoitetun tontin arvo.
Kaavoitettaessa tontti yliopistolle asumisen sijasta syntyy kaupungille tulojen menetystä noin 400 euroa/kerrosalaneliömetri. Kaupungin perimä vuotuinen tonttivuokra on 5 prosenttia tontin arvosta. Kaupungin menetys olisi siten 30 000 kerrosalaneliömetrin tiloista noin 600 000 euroa vuodessa ja 30 miljoonaa euroa 50 vuoden vuokra-aikana. Koko kampuksen siirryttyä Raksilaan kasvaisivat tonttituottojen menetykset neliömäärän kasvun myötä. Tällöin aiheutuisi kaupungille tuottojen menetyksiä arviolta 2,2 miljoonaa euroa vuodessa ja 50 vuoden vuokra-aikana noin 110 miljoonaa euroa.”
”Pääosa yliopiston opiskelijoista asuu tällä hetkellä Linnanmaalla. Jos kampus siirtyy Raksilaan, halutaan PSOAS:n rakentavan asuntoja kampuksen läheisyyteen. Opiskeluasumisen tontit tulee luovuttaa alennetuin ARA-hinnoin. Keskiarvolla 25 kerrosalaneliömetri/opiskelija, 3 000 opiskelijalla ja arvonmenetyksellä noin 200 euroa/kerrosalaneliömetri olisivat kaupungin tulojen menetykset 750 000 euroa vuodessa ja vuokra-aikana 38 miljoonaa euroa.”
”Linnanmaan 135 000 kerrosneliömetrin kiinteistön arvo on yli 200 miljoonaa euroa. Rakennus on suunniteltu yliopistoksi ja muu käyttö vaatii kalliita muutoksia. Kiinteistöstä neljä vuotta sitten vapautunut 9 000 neliön tila on yhä tyhjillään, mikä osoittaa muun vuokrauksen todellisuuden. Raksila-hanke aiheuttaisi kiinteistölle 100-150 miljoonan euron arvon menetyksen, mikä olisi yliopiston muutosta johtuva lisäkustannus yhteiskunnalle.”
”Suuren työpaikka- ja opiskelijakeskittymän siirto Raksilaan edellyttäisi myöhemmin kymmenien miljoonien eurojen panostuksiin teihin, siltoihin ja pysäköintiin.”
”Yhteiskunnan intressit eivät ole automaattisesti samat kuin yliopiston intressit kuten yllä esitetyt alustavat laskelmat ja vaikutukset osoittavat. Raksilan hanke johtaisi keskeisten maa-alueiden alihintaiseen luovuttamiseen yliopistotoimintaan ilman selviä hyötyjä eikä jo kertaalleen lahjoitetuista maista saataisi korvausta.”
https://www.kaleva.fi/yliopiston-muutto-maksaisi-maltaita-vaikuttavuusar/2972795
Haluatko vaikuttaa asioihin?
Kirjoita aiheesta sanomalehtiin, sosiaaliseen mediaan ja äänestä ehdokasta, joka tukee Linnanmaan innovaatiokampuksen kehittämistä. Tämän viestin välittäminen eteenpäin on sallittua ja toivottavaa.
Tulemme lähettämään Pro Linnanmaa tilannepäivityksiä vaalien takia parin viikon välein.
Jos haluat pysyä paremmin ajan tasalla mitä keskuskampushankkeessa tapahtuu, niin meitä voit seurata myös Facebookissa ja Twitterissä.
Oulussa 28.2.2021
Pro Linnanmaa -liike
