Metsälähiöt ja yliopisto – harkitusti suunniteltua väljyyttä
Oulun kerrostalovaltaiset metsälähiöt eivät ole näivettymässä tai katoamassa. Lähiöiden rakennuksia korjataan suunnitelmallisesti ja ostoskeskuksia uudistetaan. Purkamiskohteina näyttävät olevan sellaiset rakennukset, joiden peruskorjausremontit ovat pääosin tekemättä tai rakennuksissa on hankalia sisäilmaongelmia.
Metsälähiöissä on parasta plussaa rakennusten väljä sijoittelu. Ikkunoista näkyvä metsäinen maisema tuntuu monimuotoiselta, rauhoittavalta ja lämpimältä.
Linnanmaa–Kaijonharju alueen kaavarunko on päivätty 11.6.2019. Sen avulla suunnitellaan pitkällä aikavälillä maankäytön, liikenteen ja ympäristön kehittämistä.
”Linnanmaa on erityislaatuinen ja tärkeä kokonaisuus. Rakennuskantaa voi täydentää, korjata, tarvittaessa osin purkaa ja uusia kestävällä tavalla harkiten, kuten metsälähiöitäkin.”
Kaavarunkoselostuksessa kuvataan Linnanmaata globaalisti vetovoimaiseksi osaamis- ja innovaatiokeskittymäksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Oulun kaupunki ja muut toimijat ovat satsanneet siihenkin suunnitelmaan paljon.
Siksi tuntuu hyvin käsittämättömältä, että yhtäkkiä muutettaisiin linjaa, unohdettaisiin nämä arvot ja yliopistoa sijoitettaisiin Raksilaan! Suunnitellusta väljyydestä ponkaistaisiin keskustan kovaan ytimeen ja ahtauteen, katupölyn ja melun keskelle. Mitätöitäisiin kaavoittajien, kaupunkisuunnittelijoiden ja arkkitehtien työ sekä Oulun kaupungin päätökset ja suunnitelmat.
Nykyisin on paljon opiskelija-asuntoja lähellä yliopistoa ja lisää rakennetaan. Lisäksi henkilökuntaa asuu paljon läheisillä Linnanmaa–Kaijonharju–Kuivasranta–Ritaharju omakotialueilla. Missä muussa maamme yliopistoista tämä on mahdollista? Kun on rakennettu väljästi, on mahdollista laajentaa harkiten.
Linnanmaa on erityislaatuinen ja tärkeä kokonaisuus. Rakennuskantaa voi täydentää, korjata, tarvittaessa osin purkaa ja uusia kestävällä tavalla harkiten, kuten metsälähiöitäkin. Liikenneyhteydet ovat hyvät joka suuntaan ja liikkuminen onnistuu monella tavalla.
Oululaisena mietin, että miksi heittäisimme Pohjoisen Suomemme erityispiirteet ja arvot roskakoriin ja tukeutuisimme yliopistomme seinissäkin siihen, mitä mahdolliset etelästä tulijat saattaisivat haluta? Senhän me kyllä jo tiedämme, että opetuksen taso kiinnostaa aina.
Arja Vasala
Oulu
Kirjoitus ilmestyi alun perin Kalevan Lukijalta-sivulla 18.5.2020.
