Oulun yliopiston tai sen osan siirtäminen Raksilaan ei ole perusteltua julkisuuteen tulleiden tietojen näkökulmasta
Oulun yliopiston tai sen osan siirtäminen Raksilaan ei ole perusteltua julkisuuteen tulleiden tietojen näkökulmasta. Esitetylle alueelle on jo aiempien suunnitelmien mukaan tulossa monitoimiareena ja matkailukeskus. Onko syytä olettaa, että nämä toimijat onkin nyt syrjäytetty, ilman kaupungin poliittisten päättäjien tekemiä päätöksiä?
Yliopiston kustannusten ja suunnitelmien osalta on jäänyt epäselväksi, miten Suomen yliopistokiinteistöt näkevät Linnanmaan kampuksen kehittämisen? Linnanmaalle on sadoittain opiskelija-asuntoja, jotka ovat lähellä yliopistoa eikä opiskelijoille tule matkakustannuksia. Opiskelijat pääsevät tasaveroisesti tekemään päätyötään – opiskelemaan, elinympäristöä kunnioittaen.
Yliopiston siirron peruminen tässä vaiheessa olisi järkevää, jotta olemassa olevat voimavarat voidaan siirtää yliopiston opetuksen ja tieteellisen työn nostamiseen.
Yliopiston kansainvälinen sijoittumisen kannalta pitää panostaa vahvaan laatutyöhön. Se tarkoittaa henkilöstön hyviä rekrytointeja, henkilöstön aitoa sitouttamista ja yliopiston strategisia valintoja.
Yliopiston kampus laajentuu vuonna 2020 merkittävästi, kun Oamk on siirtänyt toimintonsa Linnanmaalle. Linnanmaan kehittämisessä on tärkeää Technopoliksen, VTT:n ja useiden muiden tutkimuslaitosten sijoittuminen samalle alueelle. Yhteistyö on ollut Oulun menestyksen tae.
”Ilmaisia tontteja ei keskustassa ole olemassa, joten miten se voisi olla halvempi vaihtoehto?”
Yliopistojen rakentaminen oli erittäin laajaa 1970-luvulla, jolloin Suomeen syntyi noin miljoona kerrosneliömetriä erityyppisiä korkeakoulutiloja. Oulun yliopisto oli tällöin rakentamisen tärkein kohde. Rakentamispäätöksiä edelsi keskustelu, jossa vastakkain olivat kampusyliopisto ja kaupunkiyliopisto. Lopuksi sijoituspaikaksi valittiin Linnanmaan alue.
Yliopisto on kasvanut ja kehittynyt yhdessä kaupungin, sairaanhoitopiirin, Technopoliksen, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa sekä Linnamaalla että Kontinkankaalla. Tuloksena syntyi maailmanlaajuisestikin huomiota herättänyt tutkimus- ja innovaatiokeskittymä – jollaisena se tulee säilyttää, ylläpitää sekä kehittää. Miksi se nyt on niin eriytynyt? Laatuun pitää panostaa – ei seiniin ja tonttiin keskustassa.
On yhteiskunnan ja veronmaksajien resurssien hukkaamista suunnitella yliopiston siirtoa Linnanmaalta keskustaan. Ilmaisia tontteja ei keskustassa ole olemassa, joten miten se voisi olla halvempi vaihtoehto? Uudet tilat rautatien lähellä eivät synnytä huippututkimusta. Huippuopetuksen ja korkeatasoisen tieteen tekevät asiasta innostuneet ja motivoituneet yksilöt, johtaminen ja osallistaminen. Yliopiston tehtävä on tehdä tiedepolitiikkaa – ei kaupunkipolitiikkaa.
Hannu Rönkkömäki
FT, dosentti
tutkija ja opettaja kemian laitoksella vuosina 1986–2002
Espoo
Kirjoitus ilmestyi alun perin Kalevan Lukijalta-sivulla 12.5.2020.
