Adressi ylitti 4 000 allekirjoituksen rajan!

Suuret kiitokset kaikille adressin allekirjoittaneille. Meitä, jotka vaadimme Oulua luopumaan keskustakampushankkeesta, on jo pitkälle yli 4 000.

Yhteinen asiamme on saanut kiitettävästi huomiota tiedotusvälineissä, ja lisää punnittuja puheenvuoroja tarvitaan yhä. 

Kaleva julkaisi viikonvaihteessa uutisen Pro Linnanmaa -liikkeen argumenteista: Vetääkö kes­kus­ta­kam­pus opis­ke­li­joi­ta muualta vai ei? – Ko­ko­sim­me yhteen kes­kei­sim­piä väit­tei­tä, joilla Oulun yli­opis­to pe­rus­te­lee muuttoa ja Pro Lin­nan­maa -liike vas­tus­taa sitä

Heinäkuun alussa Kaleva haastatteli edellistä pääministeriä, kansanedustaja Juha Sipilää, joka otti kriittisen kannan keskustakampushankkeeseen: Juha Sipilä tyrmää yli­opis­ton muut­to­ai­keet – ”Kam­puk­sen siir­tä­mi­ses­tä Rak­si­laan on todella vaikea löytää plus­sia” 

Ville Salminen kirjoitti Kalevan mielipidepalstalla yliopiston viestinnässä käyttämistään kaksista rattaista: Miten Oulun valtuutettujen voidaan olettaa päättävän Raksilan asemakaavan kohtalosta, kun yliopisto on siirtymässä sekä osittain että kokonaan? 

Julkaisimme myös blogissamme kirjoituksen Oulun yliopiston hiilijalanjäljestä: Ovatko Oulun yliopiston väitteet keskustakampushankkeen ilmastohyödyistä kestävällä pohjalla?

Keskustakampushanke on etenemässä poliittiseen päätöksentekoon jo elokuun alkupuolella. Kaupunkilaisten osallistuminen Raksilan kaavasta käytävään keskusteluun vaatii meiltä kaikilta nyt aktiivisuutta. Yliopisto on pyrkinyt lyömään ennakolta lukkoon kaavoituksen tavoitteen ja sisällön. On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni keskustelee asiasta tuttujen poliittisten päättäjien kanssa. Yhteystiedot löytyvät Oulun kaupungin sivuilta.

Olemme listanneet esimerkkiaiheita keskustelulle hyödyntäen adressin allekirjoittajien esittämiä perusteluja:

• Yliopisto on perustellut keskustakampusta kustannussäästöillä. Miksi kukaan muu toimija ei ole tähän mennessä perustellut toimintojen siirtämistä keskustaan kustannussäästöillä, mutta sen sijaan keskustasta poismuuttoa on usein perusteltu juuri näin? Jos yliopiston laskelmat pitävät paikkansa, silloinhan keskustaan kannattaisi “kustannusneutraalisti” siirtää useiden muidenkin tahojen toimintoja.
• Onko Oulun kaupunki vuokraamassa yliopistolle tontin markkinahintaan perustuen tontin rakennusoikeuteen vai annetaanko yliopistolle alennusta, mikä käytännössä olisi hankkeen subventointia kaupungin taholta? Kaupunkihan on jo kertaalleen luovuttanut 250 hehtaaria Linnamaalta yliopistoa ja sen yhteydessä toimivia tutkimuslaitoksia varten. Voisiko mahdollinen julkinen tuki vääristää kilpailua Raksilan alueen tontinvuokrista?
• Linnanmaalla voi asua edullisesti yliopiston läheisyydessä. Miten suuri ongelma on, että asumisen hinta nousee jatkossa, jos opiskelija tai työntekijä haluaa asua yliopiston läheisyydessä, vai onko ajatus, että vähävaraiset ajavat jatkossa pyörällä Linnanmaalta keskustaan?
• Linnanmaalla on noin 2 000 parkkipaikkaa, ja siellä on harkittu parkkihallin rakentamista johtuen parkkipaikkojen vähyydestä. Suunnitelmasta luovuttiin hallin kalleuden vuoksi. Pysäköinti Raksilassa on yliopiston kustannuslaskelmassa ajateltu tienvarsipysäköintinä, ja saavutettavuuden osalta korostetaan julkisia kulkuvälineitä, kävelyä ja pyöräilyä. Kuinka monta parkkipaikkaa olisi työntekijöiden ja opiskelijoiden käytössä? Miten perheelliset opiskelijat ja työntekijät pääsisivät kampukselle? Onko ajatus, että perheelliset vievät lapsensa päiväkotiin bussilla ja jatkavat sitten toisella bussilla yliopistolle? Eikö keskustakampus yliopiston esittämien suuntaviivojen pohjalta ohjaa kaupunkisuunnittelua täysin uudella tavalla ja vähennä yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden asuinpaikkavaihtoehtoja nykyisestä?
• Yliopiston ensimmäisen vaiheen suunnitelma on rakentaa 30 000 neliön keskustakampus. Yliopiston hallituksen puheenjohtaja visioi Kalevassa koko yliopiston ja ammattikorkeakoulun toiminnan siirtämisestä keskustaan, ja monet keskustakampuksen puolesta esitetyt argumentit edellyttävät koko kampuksen siirtämistä keskustaan. Eikö koko hankkeesta pitäisi olla ensin täydellinen ja realistinen suunnitelma ja sen rinnalla verifioidut vertailulaskelmat Linnanmaan kampuksen remontoinnista ja uudisrakentamisesta? Mikä on yliopiston pääomistaman Oamk:n sijainti tässä kokonaisuudessa? Miten yliopiston ja Oamk:n konsernista saadaan ajatellut hyödyt, jos korkeakoulut sijaitsevat eri kampuksilla?
• Miten hiilijalanjälki pienenee, jos jatkossa on olemassa yksi kiinteistö lisää yliopistoa varten? Eikö kahden kiinteistön hiilijalanjälki ole väistämättä suurempi kuin yhden. Linnanmaalle ei ole realistista löytää tarpeeksi uusia vuokralaisia, joiden maksamilla vuokratuloilla voitaisiin maksaa yliopistokäyttöön suunniteltujen tilojen muutostyöt ja normaali korjausrakentaminen. Käytännössä kiinteistöt olisivat lopulta purkukunnossa. Onko eri kampusten välillä kulkeminen hiilijalanjälkeä pienentävä ratkaisu?
• Keskustakampuksen on väitetty kasvattavan yliopiston vetovoimaa. Onko tällaisista hankkeista onnistuneita esimerkkejä Suomesta tai muualta maailmalta? Aalto-yliopistossa kampuksen keskittämisestä Otaniemeen saatavat synergiahyödyt nähtiin tärkeämpänä kuin osan kampuksesta sijainti Helsingin keskustassa. Miten yliopiston monitieteisyydestä saatavat hyödyt heikkenevät, kun osa toiminnoista hajasijoitetaan uudelleen ja yhteys Linnamaan teknologiayrityksiin heikkenee?