Tässä kategoriassa on jokaiselle pääkohdalle eerikseen perustelut

3. Yliopiston Kontinkankaalle suunnittelema uusi yhtenäiskampus on turha hanke; kaiken siirtäminen ei ole edes mahdollista

Uuden yhtenäiskampuksen tarve ja toteutettavuus pitäisi perustella suhteessa Linnanmaan kehittämiseen. On selvitettävä miten Linnanmaan erityisympäristöt, kuten vaativat erikoislaboratoriot sovitettaisiin mahdolliseen uuteen kampusmalliin.

Valtion rooli on keskeinen, sillä yliopiston toiminta perustuu suurelta osin julkiseen rahoitukseen. Myös valtion varojen vaihtoehtoinen käyttö kuuluu kokonaisarvioon. Pelkät Oulun yliopiston oman talouden säästölaskelmat eivät riitä.

Huomio:

Linnanmaalla on toimiva kampuskokonaisuus, jonka tiloja ja infrastruktuuria voidaan uudistaa vaiheittain. On myös syytä panna merkille, että yliopiston hallitukselle ei ole esitetty päätettäväksi molempien kampusten kehittämistä nykyisistä lähtökohdista.

Perustelu:

Valitun skenaarion jatkoselvityksen lähtökohtana tulee olla perusteltu vertailu nykyisten tilojen uudistamisen ja uuden kampuksen rakentamisen välillä. Vertailussa tulee ottaa huomioon myös osittaisen kehittämisen vaihtoehdot, eikä vain valmiiksi määriteltyä uuden kampuksen skenaariota.

Huomiota on herättänyt se, että yliopisto on ilmoittanut lähtevänsä Linnanmaalta kokonaan. Tähän otamme esille vain yhden esimerkin, joka ei ole edes tärkeimmästä päästä. Se kuvaa hyvin yliopiston ilmeistä päätavoitetta: Linnanmaalta pitää lähteä.

  • Yliopiston kasvitieteellinen puutarha on olennainen osa yliopistoa ja sen tutkimusympäristöä. Se sisältää kaksi isoa kasvihuonetta, tutkimustilat, järven ja pari kukkulaa. Nuo tilat ja ulkoalueet ovat opetuksen ja tutkimuksen kannalta välttämättömiä.
  • Puutarhan koko Linnanmaalla on noin 160 000 m2. Kontinkankaan kampuksen arkkitehtikilpailun alue on 88 099 m2. Jo pinta-aloja vertaamalla voidaan todeta, että kasvitieteellinen puutarha kasvihuoneineen ei voi mahtua Kontinkankaalle; puutarhaa ei voi siirtää kerrostalon kerroksiin.
  • Näin ollen jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa:
    1. Kasvitieteellinen puutarha kutistetaan ja siirretään. Tosin sellainenhan on jo Hupisaarilla, ihan kaupungin vieressä.
    2. Puutarhaa ei siirretä, jolloin yliopiston tavoittelema yhden kampuksen malli ei toteudu, vaikka Kontinkankaalle rakennettaisiinkin uutta.

Vaihtoehtojen vertailussa on tarkasteltava myös sitä, miten yliopiston käytettävissä olevat varat voitaisiin käyttää nykyisten kampusten kehittämiseen, tutkimuksen edellytyksiin ja opetuksen laatuun.

2. Yliopiston muuton kokonaiskustannukset voivat olla säästöjä suuremmat – säästääkö yliopisto kaupungin kustannuksella?

Kontinkankaan alue on ahdas ja tarvittavat paikoitusalueet vaatisivat kalliiden pysäköintitalojen tai maanalaisten pysäköintitilojen rakentamista

Kaupungin on pakko rakentaa Kontinkankaan liikenteelle myös uusia liikenneturvallisia liittymiä, koska OYSin liikenteen sujuvuutta ei saa missään tilanteessa vaarantaa.

Huomio:

Kontinkankaan vaihtoehdon kustannuksia on arvioitava koko hankkeen elinkaaren ajalta. Pysäköinti, liikenne, rakennusoikeus, erityistilat ja toteutuksen vaiheistus voivat kasvattaa kustannuksia suhteessa alustaviin arvioihin.

Tilojen toiminnallisuutta ei ole laskettu opetustilojen ja vaadittavien erityistilojen määrittelyn mukaisesti. On siis vaarana, että nyt alustavasti arvioitu budjetti ei pidä, koska tässä vaiheessa kustannusten vertailulaskelma on hyvin alustava.

Perustelu:

Yliopiston kiinteistöstrategiassa tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa kiinteistökustannukset olisivat max 11% kokonaiskustannuksista 30 vuoden aikajänteellä. Tällä hetkellä yliopisto ei ole julkistanut tietoa, että millä tasolla tavoitteisiin nähden nyt ollaan.

Kontinkankaan ja Linnanmaan vaihtoehtoja tulee verrata samoilla oletuksilla: rakentaminen, korjaaminen, pysäköinti, liikenne, ylläpito, siirtymävaiheen häiriöt ja tilojen toimivuus on huomioitava kokonaisuutena. Kontinkankaan neliökustannusten tiedetään olevan Linnanmaata korkeammat ja pysäköinnin huomattavasti kalliimpaa. Linnanmaalla on jo toimiva kampus, jota voidaan kehittää vaiheittain.

Jos kokonaiskustannukset kasvavat, niin opetukseen ja tutkimukseen käytettävissä olevat resurssit voivat vähentyä.

  • Siksi vertailussa on esitettävä myös se, mitä yliopisto saisi samalla rahalla aikaan Linnanmaata kehittämällä. Tällaista vertailua ei ole tehty.

Julkisten varojen käytössä on tarkasteltava sekä yliopiston omia kustannuksia että muuton laajempia vaikutuksia kaupungille, valtiolle, opiskelijoille, henkilöstölle ja alueen toimijoille.

1. Linnan­maata tulee kehittää Oulun yliopiston pääkampuksena

Oulun kaupunginvaltuusto teki 28.2.2022 otsikon mukaisen linjauksen. Se on tärkeä lähtökohta kampuskehittämiseen liittyvään maankäyttöön.

Yliopiston hallitus kuitenkin valitsi 25.11.2025 jatkoselvityksen pohjaksi yhden uuden kampuksen skenaarion Kontinkankaalla. Kyse ei ollut lopullisesta muutto- tai investointipäätöksestä.

Yliopiston hallituksen kokous 12/2025, linkki kyseiseen pöytäkirjaan: 202575882.PDF

Huomio:

Linnanmaan kehittäminen pääkampuksena on kaupungin linjauksen mukainen vaihtoehto, mikä on huomioitava vakavasti myös jatkosuunnittelussa.

Perustelu:

Yliopiston hallitus valitsi kiinteistöstrategian jatkokehityksen pohjaksi skenaarion 1, jossa Kontinkankaalle rakennettaisiin uusi kampus. Valinta käynnisti jatkoselvityksen, mutta se ei sellaisenaan ratkaissut lopullista toteutusta, investointia tai muuton toimeenpanoa.

Skenaarion rahoituspohja ei ole selvillä. Yliopiston perusrahoitus pohjautuu opetusministeriön kanssa tehtävään tulossopimukseen, joten hankkeeseen käytettävien yhteiskunnan varojen suuruus on julkistettava.

Maankäytön suunnittelusta vastaa Oulun kaupunki, eikä yliopisto voi itse ratkaista, mitä Kontinkankaalle voidaan kaavoittaa ja rakentaa. Toteutettavuus riippuu muun muassa voimassa olevista kaavoista, tarvittavista kaavamuutoksista, maa-alueiden hallinnasta, liikenteestä ja pysäköinnistä.

Valtuuston päätöksen sanamuodossa ei oteta kantaa mihinkään uuteen sijoituspaikkaan, vaan se ilmaisee vain kaupungin tavoitteen yliopiston pääkampuksen kehittämiseksi edelleenkin Linnanmaalla.

Sen kanssa johdonmukainen eteneminen vahvistaisi ennakoitavuutta, kaupunkirakenteen jatkuvuutta ja luottamusta pitkäjänteiseen Linnanmaan kampuskehittämiseen.

Kaupungin on arvioitava vaihtoehtoja itsenäisesti koko Oulun pitkän aikavälin maankäytön, talouden, palvelujen ja kaupunkirakenteen näkökulmasta.