Tässä kategoriassa on jokaiselle pääkohdalle eerikseen perustelut

Pääkohdan 12 perustelut

12. Muuttoprosessin ja monikampustoiminnan käytännön riskit

Kampuksen siirtymä olisi kiinteistöhankkeen lisäksi pitkä organisaatiomuutos, joka vaikuttaisi opetukseen, tutkimukseen, henkilöstöön, opiskelijoihin ja yhteistyökumppaneihin.

Huomio:

Muutto ei ole vain rakennushanke, vaan pitkä häiriö yliopiston arkeen.

Suunniteltu kampussiirtymä ei ole pelkästään kiinteistö- tai rakennushanke, vaan lähes vuosikymmenen mittainen organisaatiomuutos, joka vaikuttaa samanaikaisesti opetukseen, tutkimukseen, henkilöstöön, opiskelijoihin, yhteistyökumppaneihin ja yliopiston vetovoimaan.

Perustelu:

Vaiheittainen muutto ja kahden kampuksen välivaihe aiheuttaisivat opiskelijoille, henkilöstölle ja opetuksen järjestämiselle käytännön ongelmia. Linnanmaasta voisi muodostua välivaiheessa B-luokan toimipiste, mikä heikentäisi motivaatiota ja vetovoimaa.

Muuttovaihe sisältää useita riskejä eri toiminnoille

Opetus: opetuksen hajautuminen useaan toimipisteeseen, opetustilojen muuttuminen kesken lukuvuosien, lisääntyvä matkustaminen henkilöstölle ja opiskelijoille, opetuksen koordinoinnin vaikeutuminen sekä opetuksen laadun vaihtelu siirtymävaiheessa

Tutkimus: tutkimusympäristöjen katkeamista, laboratorioiden käyttökatkoksia, tutkimuslaitteistojen siirroista aiheutuvia riskejä, hankkeiden aikatauluviiveitä ja kansainvälisten tutkimushankkeiden häiriöitä. Erityisen herkkiä ovat pitkäkestoiset tutkimusohjelmat sekä kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit.

Pitkä organisaatiomuutos lisää epävarmuutta erityisesti henkilöstölle ja työhyvinvointiin ja sitä kautta työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Mainittakoon esimerkkeinä: turha työkuorman kasvu, epäselvät työjärjestelyt, lisääntynyt työmatkustaminen kampusten välillä, rekrytointien vaikeutuminen, sekä avainhenkilöiden lähtöriski. Pitkä epävarmuus vaikuttaa usein enemmän kuin itse muutto.

Linnanmaan vahvuus perustuu fyysiseen läheisyyteen. Ekosysteemien haavoittuvuus ja sidosryhmäyhteistyö voi ohentua ja heikentyä. Pitkä siirtymä voi heikentää erityisesti yritysten ja tutkimusryhmien päivittäistä yhteistyötä, epämuodollisia kohtaamisia, yhteisiä tutkimusympäristöjä sekä uusien innovaatioiden syntymistä. Innovaatioekosysteemiä ei voida siirtää samalla tavoin kuin rakennuksia.

Back Back Palaa takaisin argumentteihin

Pääkohdan 11 perustelut

11. Linnanmaan kampus tarjoaa tilat monitieteelliseen opiskeluun yhtenäisen katon alla – myös huonojen säiden aikana

Linnanmaalla lähes kaikki yliopiston tieteenalat toimivat samassa kampuskokonaisuudessa; lääketiede toimii pääosin Kontinkankaan alueella.

Huomio:

Yhteinen kampus tukee monitieteisyyttä, kun opiskelijat ja tutkijat voivat kohdata eri alojen tiloissa ja palveluissa ilman pitkiä siirtymiä.

Perustelu:

Luentojen, harjoitusten, laboratorioiden ja palvelujen välinen lyhyt etäisyys helpottaa arkea ja voi lisätä tieteenalojen välistä yhteistyötä. Yliopistojen yleinen vahvuus on eri tieteenaloja edustavien opiskelijoiden ja tutkijoiden satunnainen kohtaaminen. Tällaiseen Linnanmaan kampus väljine käytävätiloineen on erinomainen paikka. Linnanmaan kampus tarjoaa hyvät tilat yhteisölliselle toiminnalle.

Linnanmaan kampuksen vahvuudet:

  • Laaja-alainen kampus, jossa eri tieteenalat voivat kohdata.
  • Opiskelu, tutkimus, ravintolat ja monet arjen palvelut ovat saman kampusalueen yhteydessä.
  • Kampuksella on mahdollisuuksia vaiheittaiseen kehittämiseen ja tilojen uudistamiseen.

Linnanmaalla on aiempien investointien lisäksi käynnissä Oulun normaalikoulun uudisrakennushanke. Noin 600 oppilaan peruskoulu sijoittuu kampusalueelle ja sen käyttöönoton tavoitteeksi on ilmoitettu elokuu 2028. Hanke kytkee alueella yhteen yliopiston, opettajankoulutuksen ja perusopetuksen.

Back Back Palaa takaisin argumentteihin

Pääkohdan 10 perustelut

10. Yliopiston muuttohanke hajottaisi Oululle tärkeän Linnanmaan innovaatioyhteisön

Linnanmaan läheisyydessä yliopiston, OAMK:n, VTT:n, tutkimusympäristöjen ja teknologiayritysten yhteistyö auttaa siirtämään tutkimuksen ja koulutuksen tuloksia tuotteiksi, palveluiksi ja uudeksi osaamiseksi.

Esimerkki alueen teknologia- ja tutkimustoiminnan kehityksestä; Puolustusministeri Häkkänen: Oulun 5G/6G-hankkeelle on myönnetty 4,8 miljoonan valtionavustus

Huomio:

Linnanmaan vahvuus on fyysisesti lähellä toisiaan sijaitsevien yliopiston, VTT:n, tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten kokonaisuus. Yliopiston kehittäminen omilla, sekä ulkopuolisella hankerahalla rahoitettujen innovaatio-, tutkimus- ja testauslaitteiden osalta edellyttää aiemmissa sopimuksissa pysymistä.

Perustelu:

Tutkimuksen ja koulutuksen tulokset siirtyvät usein yritysten kanssa tehtävän yhteistyön kautta tuotteiksi ja palveluiksi. TKI-, testaus- ja kehitysympäristöjen läheisyys voi helpottaa yhteisiä kokeiluja, opiskelijoiden projekteja ja osaamisen siirtymistä työelämään. Linnanmaan ekosysteemi on ollut keskeinen osa Oulun high tech -kehitystä, yritysten sijoittumista ja pohjoisen elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Vuonna 2025 alettiin Linnanmaan kampusalueella ja sitä ympäröivässä teknologiakeskittymässä kehittämään erittäin merkittävää puolustus- ja turvallisuusalan teknologiaa. Oulun toimijat keskittyvät erityisesti siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuviin kaksikäyttöteknologioihin (dual-use), kuten 6G-viestintään, kyberturvallisuuteen ja tutkajärjestelmiin.

Alueelle valmistui keväällä 2025 Nokian noin 55 000 neliömetrin kampus, jonka investoinniksi on ilmoitettu noin 220 miljoonaa euroa ja joka kokoaa Linnanmaan yhteyteen noin 2 800 korkean teknologian asiantuntijaa.

Suunniteltu uusi Kontinkankaan yhtenäiskampus ei korvaa Linnanmaalle vuosikymmenien aikana kehittynyttä kokonaisuutta, vaikka Kontinkankaan kampuksesta tulisi kuinka iso.

  • ”Suurempi” ei ole sama kuin “parempi”, vaan synergiat ja lähiyhteistyö ovat merkittävä tekijä
  • Kontinkankaalla OYS ja sen lähellä yliopiston lääketieteet on välttämätön yhdistelmä
  • Aivan samanlainen tilanne on Linnanmaalla siellä nyt toimivien yritysten ja tiedekuntien kanssa

Yliopiston hallituksen valitseman skenaarion jälkeen on Kontinkankaalla tehty uusia tonttipäätöksiä, joilla on merkittävä vaikutus valittuun skenaarioon. Valittu alue ei olekaan enää kokonaisuudessaan käytettävissä yliopiston tarpeisiin.

Back Back Palaa takaisin argumentteihin

Pääkohdan 9 perustelut

9. Kaupungin keskustan elävöittäminen ei yliopistolain mukaan kuulu yliopiston perustehtäviin

Yliopiston siirtoa on varsinkin some-keskusteluissa perusteltu mm. kaupungin keskustan elävöittämisellä. Vieläkin tällaista näkyy, vaikka Kontinkangas on kaukana ydinkeskustasta, eikä yliopisto enää perustele muuttoa keskustan elävöittämisellä.

Huomio:

Yliopiston lakisääteisten tehtävien keskiössä ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Keskustan elävöittämistä voidaan edistää myös ilman kampuksen siirtämistä.

Perustelu:

Pro Linnanmaa haluaa oikaista käsitystä, että nimenomaan yliopiston pitäisi kampusratkaisullaan ratkaista kaupungin keskustan nuutumisen ongelmaa.

Yliopistolain 2 §:ssä yliopistojen tehtäviin liitetään muun muassa vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa ja tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen. Tämä tukee yhteistyötä kaupungin kanssa, mutta kampusratkaisun tulee ensisjaisesti palvella yliopiston opetusta, tutkimusta ja koko yhteiskuntaa.

Oulun keskustaan lokakuussa 2026 avattu yliopiston oppimis- ja kohtaamistila Ydin on hyvä esimerkki siitä, että keskustaan voidaan tuoda yliopiston toimintaa ja opiskelijoita ilman isoja investointeja.

Kaupungin keskustan elinvoimaan vaikuttavat ennen kaikkea yritykset, ympärivuotinen asuminen, palvelut ja ostovoima.

Back Back Palaa takaisin argumentteihin

Pääkohdan 8 perustelut

8. Yliopiston muutto Linnanmaalta vaikuttaisi haitallisesti koko Oulun nykyiseen tasapainoiseen kaupunkirakenteeseen

Linnanmaa ja Kontinkangas ovat Oulun keskustan eri puolilla sijaitsevia, toisiaan täydentäviä osaamiskeskittymiä. Kaupungin päätöksenteossa tulee arvioida vaihtoehdot itsenäisesti koko Oulun ja sen tasapainoisen kehittämisen näkökulmasta.

Huomio:

Linnanmaan monialainen yliopistokampus ja Kontinkankaan sairaala- ja terveystieteiden keskittymä palvelevat erilaisia mutta toisiaan täydentäviä tehtäviä.

Perustelu:

Kaupunkirakenteen tasapaino perustuu siihen, että molemmilla keskittymillä on oma roolinsa. Yhden keskuksen mallissa ylikuormittaminen voisi heikentää koko kaupungin toiminnallista tasapainoa. Lisäksi siirtyminen Linnanmaalta ruuhkauttaa jo ennestään tiivistä Kontinkankaan aluetta.

Luonteva työnjako on kehittää Kontinkangasta lääketieteen ja terveydenhuollon yhteydessä ja säilyttää Linnanmaa yliopiston laajana, monialaisena pääkampuksena.

  • Kontinkankaan vahvuus on OYSin ja lääketieteen läheinen yhteistyö.
  • Linnanmaan vahvuus on laaja tieteenalojen kirjo humanistisista tieteistä teknisiin aloihin sekä yhteys kampuksen lähialueen tutkimus- ja teknologiatoimijoihin.

Oulun kaupunki on kehittänyt keskustan ja Linnanmaan välistä saavutettavuutta joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kestävän liikkumisen kokonaisuutena.

Kaupunginhallitus päätti vuonna 2023 panostaa Oulun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen 5,5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2024–2028. Linnanmaan saavutettavuuteen liittyvät ratkaisut ovat osa tätä laajempaa liikennekokonaisuutta.

Tehtyjen investointien hyödyntäminen on yksi kampusvaihtoehtojen arviointiperuste. Se ei yksin ratkaise valintaa, mutta sen vaikutukset on sisällytettävä avoimeen kokonaisvertailuun.

Back Back Palaa takaisin argumentteihin

Pääkohdan 7 perustelut

7. Linnanmaa – Kaijonharju -alueen elinvoima ja palvelutaso laskevat, jos yliopisto hylkää Linnanmaan kampuksen

Asuntokysyntä vähenee, joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee ja kaupungin tekemät isot tieinvestoinnit jäävät vajaakäytölle.

Huomio:

Yliopiston poistuminen Linnanmaalta heikentäisi suoraan alueen arjen palvelupohjaa ja asuntokysyntää ja se heikentää merkittävästi opiskelijoiden taloudellista arkea ja yhteisöllisyyttä.

Perustelu:

Opiskelijat ja työntekijät ylläpitävät alueen joukkoliikenteen käyttöä, kaupallisten palvelujen kysyntää ja asuntojen käyttöastetta. Kaijonharjun keskuksen kehittäminen ja muut alueinvestoinnit on siksi huomioitava arvioitaessa kampuksen mahdollisen siirtymisen vaikutuksia.

Opiskelijoiden asuminen lähellä on olennainen osa yliopistoyhteisön toimivuutta ja opiskelijoiden taloudellisesti kestävää arkea. Opiskelijoille suunnatut tärkeät palvelut kuten YTHS ovat vieressä.

Olemassa oleva kokonaisuus vähentää liikkumistarvetta, tukee kohtuuhintaista asumista ja vahvistaa alueen palveluja. Siksi kampusvaihtoehtojen arvioinnissa tulee huomioida myös opiskelija-asumiseen ja opiskelijatalouksiin kohdistuvat vaikutukset, ei ainoastaan yliopiston omat kiinteistökustannukset.

Mielikuva Oulusta edullisena opiskelukaupunkina heikkenee ja se vähentää Oulun yliopiston vetovoimaa. Siirtymisen seuraukset ovat niin isoja kaupungin suuralueeseen liittyviä muutoksia, että pelkkä yliopiston halu ei riitä niitä perustelemaan. Asia liittyy kaupungin aluekehittämiseen, maankäyttöön, liikenneratkaisuihin ja opiskelijaperheiden arkeen.

Back Back Palaa artikkeleihin

Pääkohdan 6 perustelut

6. Kaupunki ja yliopisto ovat tehneet viime vuosina liikenne-infraan ja Linnanmaan tiloihin mittavia investointeja

Linnanmaan kehittämiseen on jo kohdistunut merkittäviä liikenne-, koulutus-, tutkimus- ja palveluinvestointeja. Liikenneyhteydet Linnanmaan kampukselle ovat hyvässä kunnossa.

Huomio:

Linnanmaalle on jo tehty mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, joiden täysi hyödyntäminen edellyttää kampuksen jatkokehittämistä, eikä sieltä poistumista.

Perustelu:

Investointeihin kuuluvat muun muassa liikenneyhteyksien ja pyöräteiden kehittäminen, joukkoliikenteen infrastruktuuri, OAMK:n muuton edellyttämät tilasaneeraukset, laboratoriotilat, uimahalli ja tehokkaaseen joukkoliikenteeseen varautuva kaavarunko.

Oamk:lle saneerattiin vuonna 2019 23 000 m2 tilaa aiemmista yliopiston tiloista, joista käyttäjä on tehnyt 20 vuoden sopimuksen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) kanssa. Muuttoa varten tehty tilojen peruskorjaus maksoi 30 miljoonaa euroa. Noin vuoden kuluttua tästä investoinnista yliopiston johto ilmoitti muuttavansa pois Linnanmaalta, vaikka Oamk:n muuttoa oli perusteltu synergioilla.

Back Back Palaa argumentteihin

 

Pääkohdan 5 perustelut

5. Nykyiset Linnanmaan kampuskiinteistöt ovat vaarassa jäädä vaille käyttöä, jos yliopisto muuttaa

Yliopistokäyttöön suunniteltujen kampuskiinteistöjen korvaava käyttö voi edellyttää merkittäviä muutostöitä ja uusia investointeja. Silti riski tyhjäksi jäämiselle on iso.

Huomio:

Linnanmaan rakennukset eivät katoa yliopiston mahdollisessa muutossa. Keskeinen kysymys on, kuinka realistista ja taloudellisesti kestävää niille olisi löytää aivan muuta käyttöä.

Perustelu:

Linnanmaan kampus on suunniteltu yliopiston tarpeisiin. Arkkitehti Kari Virran muuntelujoustava runkorakenne mahdollistaa väliseinien siirtelyn ja tilojen muokkaamisen, mutta muuntojoustavuus ei tarkoita, että kaikki tilat soveltuisivat helposti mihin tahansa käyttöön.

Rakennuksissa on opetustiloja, laboratorioita, luentosaleja, ravintoloita ja juhlatiloja sekä yliopistokäytön mukaisia teknisiä ratkaisuja. Niiden muuttaminen toiseen käyttöön voi olla kallista ja osin vaikeaa, jolloin tyhjilleen jäämisen tai arvonmenetyksen riski koskee myös kiinteistöjen omistajia ja yhteiskuntaakin edelleen jatkuvien kiinteistön ylläpitokustannusten muodossa.

Back Back Palaa argumentteihin

Pääkohdan 4 perustelut

4. Opiskelijoiden ja työntekijöiden kustannukset kasvavat, jos yliopisto muuttaa ruuhkaiselle OYSin alueelle

Kampuksen sijainnin muutos lisää joidenkin opiskelijoiden ja työntekijöiden asumis- ja liikkumiskustannuksia sekä heikentää nykyisiä monipuolisia mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä. Opiskelijat myös menettävät Linnanmaalla vallitsevan luontoläheisyyden.

Huomio:

Muutto Kontinkankaalle nostaisi opiskelijoiden ja työntekijöidenkin asumiskustannuksia ja vahvistaisi asuntomarkkinoiden polarisaatiota. Tällä hetkellä Oulussa on tasapainoinen, kaksinapainen kaupunkirakenne, jossa Linnanmaan kampuskeskittymä edustaa pohjoista osaa.

Perustelu:

Linnanmaan lähialueella on opiskelijoiden arkea tukevia palveluja, kauppoja, kouluja, päiväkoteja ja terveyspalveluja. Kaijonharjun keskuksen kehittäminen vahvistaa alueen palvelukokonaisuutta edelleen.

Linnanmaan läheisyydessä on noin 1 900 PSOASin opiskelija-asuntoa. Kävelyetäisyys kampuksesta vähentää matka-aikaa ja matkakuluja sekä helpottaa opiskelun ja muun elämän yhteensovittamista.

Erityisesti ulkomaalaisia opiskelijoita kiinnostava yliopiston pääkampuksen sijainti kahden järven välissä, lähellä kaupungin keskustaa on suuri houkutustekijä, jota Oulun kaupunginkin tulisi markkinoinnissaan hyödyntää nykyistäkin tehokkaammin.

Siirtyminen ruuhkaisemmalle ja kalliimmalle alueelle lisää arjen kustannuksia ja heikentää yhdenvertaisia opiskelu- ja työskentelyedellytyksiä.

Back Back Palaa argumentteihin

 

Pääkohdan 3 perustelut

3. Yliopiston Kontinkankaalle suunnittelema uusi yhtenäiskampus on turha hanke; kaiken siirtäminen ei ole edes mahdollista

Uuden yhtenäiskampuksen tarve ja toteutettavuus pitäisi perustella suhteessa Linnanmaan kehittämiseen. On selvitettävä miten Linnanmaan erityisympäristöt, kuten vaativat erikoislaboratoriot sovitettaisiin mahdolliseen uuteen kampusmalliin.

Valtion rooli on keskeinen, sillä yliopiston toiminta perustuu suurelta osin julkiseen rahoitukseen. Myös valtion varojen vaihtoehtoinen käyttö kuuluu kokonaisarvioon. Pelkät Oulun yliopiston oman talouden säästölaskelmat eivät riitä.

Huomio:

Linnanmaalla on toimiva kampuskokonaisuus, jonka tiloja ja infrastruktuuria voidaan uudistaa vaiheittain. On myös syytä panna merkille, että yliopiston hallitukselle ei ole esitetty päätettäväksi molempien kampusten kehittämistä nykyisistä lähtökohdista.

Perustelu:

Valitun skenaarion jatkoselvityksen lähtökohtana tulee olla perusteltu vertailu nykyisten tilojen uudistamisen ja uuden kampuksen rakentamisen välillä. Vertailussa tulee ottaa huomioon myös osittaisen kehittämisen vaihtoehdot, eikä vain valmiiksi määriteltyä uuden kampuksen skenaariota.

Huomiota on herättänyt se, että yliopisto on ilmoittanut lähtevänsä Linnanmaalta kokonaan. Tähän otamme esille vain yhden esimerkin, joka ei ole edes tärkeimmästä päästä. Se kuvaa hyvin yliopiston ilmeistä päätavoitetta: Linnanmaalta pitää lähteä.

  • Yliopiston kasvitieteellinen puutarha on olennainen osa yliopistoa ja sen tutkimusympäristöä. Se sisältää kaksi isoa kasvihuonetta, tutkimustilat, järven ja pari kukkulaa. Nuo tilat ja ulkoalueet ovat opetuksen ja tutkimuksen kannalta välttämättömiä.
  • Puutarhan koko Linnanmaalla on noin 160 000 m2. Kontinkankaan kampuksen arkkitehtikilpailun alue on 88 099 m2. Jo pinta-aloja vertaamalla voidaan todeta, että kasvitieteellinen puutarha kasvihuoneineen ei voi mahtua Kontinkankaalle; puutarhaa ei voi siirtää kerrostalon kerroksiin.
  • Näin ollen jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa:
    1. Kasvitieteellinen puutarha kutistetaan ja siirretään. Tosin sellainenhan on jo Hupisaarilla, ihan kaupungin vieressä.
    2. Puutarhaa ei siirretä, jolloin yliopiston tavoittelema yhden kampuksen malli ei toteudu, vaikka Kontinkankaalle rakennettaisiinkin uutta.

Vaihtoehtojen vertailussa on tarkasteltava myös sitä, miten yliopiston käytettävissä olevat varat voitaisiin käyttää nykyisten kampusten kehittämiseen, tutkimuksen edellytyksiin ja opetuksen laatuun.

Back Back Palaa argumentteihin